Vihreä kuula 12: Operaatio Sonaatti, osa 3


<-- Vihreä Kuula 11 - Vihreä Kuula 13 -->

Keskiviikkoilta, 11.9. 2019, Roihuvuori, East Side Tuning / Billy Wong -kiinteistöt


Timo tunnustelee tilansa ovia, ja toteaa, että joku on mennyt syvemmälle sorkkarautaa käyttäen. Hieman työntämällä hän saa oven auki ja kurkistaa sisään. Toisella puolella on hämärä tila, jossa on pari sähkövaloa päällä. Vanha tupakka haisee; kaikkialla on täysiä tuhkakuppeja. Paikka on ilmeisesti hyvin karu (ja laiton) asunto, varsin sotkuinen. Lattian keskellä, matalan vuoteen edessä makaa selällään kuivuneessa verilammikossa pieni, vanha, eloton aasialainen mies, etsimämme henkilö, Aleka.

Televisiota, radiota tai muuta nykyaikaista ei ole. Uutislehtiä ja pornolehtiä sen sijaan on kasapäin. Tupakantuoksun alta tulee homeen ja seisovan veden löyhkä, johon tyhjät aasialaiset takeaway-laatikot tuovat oman lisänsä. kontrastina Kaaoksen keskellä on kalliin näköinen aasialainen lautapeli.

Timo poistuu asunnosta ja soittaa Essille, kertoo löydöstään. Essi kääntyy kehältä takaisinpäin ja ajaa Tuningille. Timo kertoo löydostään. Pohditaan mitä pitäisi tehdä. Vainaja täytynee tarkistaa ja sitten mahdollisesti evakuoida; jossain vaiheessa nuoriso saattaa olla aikeissa siivota sen pois.

Siirto karkkilaatikolle


Kaisaniemessä Titta ja Antero silmäilevät hankkimiaan kirjoja ja käyvät syömässä. Titta saa vietnamilaistutultaan raportin "en aio käydä katsomassa näytelmää, tuskin itsekään katsoisit näytelmää saatananpalvonnasta". Sitten kesken ruuan Timolta tulee Titalle puhelu ja tilanneraportti. Titta ja Antero ottavat ruuat takeawayna ja ottavat taksin Roihuvuoreen.

Timo ja Essi miettivät mitä tehdä, pakettia-auto ajetaan sivuoven viereen ja he käyvät sisällä ja roudaavat vainajan pakuun. Essi huomaa keittiön pöydällä alttarin, messinki malja, savihahmoja, veitsi ja suitsukkeita, sekä kuluneen paksun nahkakantisen muistikirjan. Kun hän avaa alttarin päällä olevan keittiön kuivakaapin, sieltä putoaa nahkapussi. Essi on vähällä pyörtyä säikähdyksestä, ja könyää päin pornolehtipinoa. Hän kokoaa itsensä ja ottaa kirjan sekä nahkapussin mukaan. Titta ja Antero saapuvat taksilla, heille annetaan Skodan avaimet. Molemmat autot ajavat karkkilaatikolle. Vainaja siirretään karkkilaatikon autotallin lattialle.

Antero tutkii aseita asiantuntevin ottein, kunnes Essi toimittaa hänelle kirjan ja nahkapussin. Titta alkaa tarkastaa vainajaa. puhuen havainnot ääneen, vähän kuin kuolinsyy tutkija ikään. Kaulassa on pistohaavoja, rinnan alueella vanhaa arpikudosta, inhottavaa vaaleaa ihottumaa, sekä lisää haavoja. Rinnan keskellä on suuri tatuointi, joka on osin sen ympärillä olevaa sairasta vaalean massan peittämä. Ainakin tusina todella lujaa lyötyä pistohaavaa löytyy ylävartalon alueelta. Vanhoja, joskus vuotaneita haavoja sekä arpikudosta on myös raajoissa ja taipeissa, sukupuolieleimetkään eivät ole säästyneet.

Antero toteaa kirjan olevan kirjoitettu vanhoilla kiinalaisilla merkeillä mutta tuskin kiinaksi. Kirjasta löytyvät kuvat näyttävät samalta kuin vainajan arpitatuointi. Nahkapussia sulkee sinettimäinen solmu. Se halutaan avata, mutta Antero tahtoisi ensin näyttää sen kulttuuria tuntevalle. Essi ottaa Scodan ja lähtee ostamaan kameraa Tammiston Gigantista. Vainajan taskuista löytyy puoli askia tupakkaa, raharulla sekä kolmen avaimen nippu - asunnon ovi, toinen avain ja jokin vielä?

Kähköselle lähetetään tilanneraportti. Vainajalle tilataan poistokuljetus. Essi on palaamassa ostamansa pikakameran kanssa.

Outouksia


Sivuhuoneessa ryhmä keskustelee, kun vainajaa peittävä pressu yhtäkkiä kahahtaa. Titta ja Timo ovat selin autotallin oviaukkoon, mutta Antero näkee paikaltaan pressun liikahduksen. Hän asettaa tutkimansa nahkapussin pöydälle, kulkee ripeästi mutta tavanomaisen oloisesti autotalli osan poikki ulos ja sulkee oven perässään. Ulkona, autolla Palaava Essi näkee kun Ylikojo jouksee kyyryssä ympärilleen vilkaisten tien ylitse ja katoaa lepikkoon. Essi reagoi lyömällä pakin silmään ja ottamalla etäisyyttä, pysäköi tien varteen, josta yhä näkee karkkilaatikon. Hän yrittää soittaa Louhelalle.
Sisällä Timo ja Titta kuulevat pressun alta häiritsevän märän äänen, käydään hermostunut ja kiivas keskustelu mitä pitäisi tehdä, titta sanoo että jos hän nostaa pressun ja Timo ampuu sitä mitä alla on, Timo että tällaisessa suljetussa tilassa se on mahdollisesti vaarallista, Titan taskusta kuuluu taukoamaton säkkijärvenpolkan soittoääni Essin yrittäessä päästä läpi. Lopulta kaksikko kiertää pressun nopeasti ja varoen, vetäytyy ulos ja sulkee oven jälkeensä.
Kolmikko pitää neuvonpitoa Scodassa ulkona tilanne vaikuttaa normaalilta ja arkipäiväiseltä, Auvisen autokorjaamolla on jotakin pientä toimintaa. Muistellaan, että Karkkilaatikko on sisältä tukevaa tekoa, ikkunat pieniä ja korkealla, sisäpuolelta kalteroidut, ovi on vahva kuin jossakin bunkkerissa ikään. Muistikirja ja pussi jäivät koodilapun kanssa laatikkoon sivuhuoneen pöydälle. Anterolle soitetaan ja mies havahtuu jostakin syvältä Tattarisuon metsiköstä, on lyöttäytynyt joukkoon leiriä pitäviä remuavia laitapuolen kulkijoita. Antero onnistuu löytämään löytämään tuloreittinsä ja palaa muiden luokse.


Transparency Logistigin teipein varustettu auto saapuu paikalle, sitä ajaa militantin oloinen nuorehko mies, paikalle tilattu raportin noutaja, pakettiauto pysähtyy laatikon eteen, mutta ryhmä onnistuu viittelöimään kauempaa tieltä, että tilanne ei ole ok. Paketti-auto ajaa Scodan viereen ja miehen mukaan annetaan raportti, samalla pyydetään uudet koodit. Ryhmä tilaa välineistöä, mahdolliseen yhteenottoon ja ruumiin hävitykseen liittyen, Essi täydentää oman alansa suojavarusteilla.

Aika kuluu, ilta pimenee ja kylmenee. Timo saa hälytysviestin ja joutuu irtautumaan. Teollisuusalue alkaa tyhjetä kun virka-aika on ohi. Karkkilaatikon talo näyttää ulos täysin normaalilta. Lopulta paketti-auto saapuu saman nuoren miehen ajamana. Tilatut tavarat siiretään laatikon rampilla olevaan ryhmän omaan autoon:
kaksi sinistä suljettavaa 60 litran muovitynnyriä, Pudistusaineita, Suojaliivit kaikille, pimeänäkölaite Ylikojolle, Louhelalle tukeva Fiskarssin vesuri, Ylikojo saa Muovitukkisen vaimennetun Suomi konepistoolin, joka on valmistettu kokeellisten RJ Iskujoukkojen tarpeisiin. Anterolla on käsitys että pieni erä niitä katosi joku vuosi sitten eräästä rannikon ruotisinkielisestä varuskunnasta.
Ryhmä tekee suunnitelman, Louhela avaa oven Ylikojo lähtee sisälle varmistamaan paikkaa, hirvittävä löyhkä iskee vastaan, Essi oksentaa luotiliiveilleen. Antero vyöryttää kummatkin huoneet, varmistaen joka tilan ja nurkan lattiasta kattoon, eikä paikanna uhkaa, muut seuraavat sisään.
Lattia pressun ympäriltä on osin kostunut, pressu ei myöskään näytä enään siltä että sen alla olisi ihminen, Louhela kohottaa Pressua vesuri toisessa kädessä, Antero hakee turvallista kulmaa ja on valmiina ampumaan konepistoolilla.
Se mitä on sisällä näyttää siltä kuin ihmisen muotoinen jäätelö olisi jätetty pöydälle sulamaan, hiljalleen leviävässä massassa on yhä pehmenneitä tunnistettavia piirteitä, se osa joka on tarttunut kohotettuun pressuun ja valuu hitaasti takaisin alaspäin muun massan joukkoon.
Antero häipyy ulos ja katoaa metsiin jättäen konepistoolin siististi paketti-auton etuistuimelle.
Hankala ja Louhela kokoavat itsensä ja alkavat siivota paikkaa, pressun massaa lapioidaan muovitynnyreihin, kloriittia käytetään teollisessa mittakaavassa, kohteesta otetaan pieni näytepala rasiaan. Antero palaa ja alkaa avustaa siivouksessa.
Essi käyttää asiantuntemustaan ja onnistuu junailemaan tynnyrit hävitettäväksi jätteenkäsittely laitoksella, jonne ne siirretään paketti-autolla. Kun on varmistettu, että tynnyrit on tuhottu, kello on jo kolme yöllä ja lopen uupunut kolmikko hajaantuu tahoilleen, epävarmana siitä, että oliko tämä nyt tässä ja liian väsyneitä sitä kunnolla pohtimaan. Titta ei saa kaikesta uupumuksesta huolimatta nukuttua, Essi ehtii nukkua kolme tuntia ennenkuin menee päivätöhinsä. Halpaan Helsinkiläiseen hotelliin majoittunut Antero on ottanut huolehtiakseen muistikirjasta ja nahkapussista.


Epilogi tai välinäytös




Timo:
Illalla kesken karkkilaatikon vartioinnin Elohopea saa kiireisen kutsun arkityöstään, miten tämä tapahtuu? En tiedä, ehkä mies on ohittanut jälleen Kähkösen tiukat tietoturva ohjeet.
Marjaniemen rannasta on löydetty tuore ruumis. ruumis on pahassa kunnossa eikä henkilöllisyyttä ole pystytty vielä toteamaan, mutta vaikuttaisi siltä, että kyseessä on nuorehko Aasialainen mies. Päivystävä väkivaltapuolen etsivä ottaa yhteyttä Timoon, koska tapauksessa on viitteitä huumerikollisuuteen, ja tarkemmin tapaukseen jossa hän oli mukana suorittamassa tutkintaa joitakin vuosia sitten.. oliko se 2017.. Maatilan piiritys Pohjois Espoossa.. Särkirinne.. Valon perhe.. Timo kohottaa pöydältä läpinäkyvään todistepussiin laitettua esinettä, muovinen miniatyyri grogilasin näköinen läpinäkyvä astia, valkoisella kierrettävällä kannella.. piilolinssikotelo.. muisto.. Särkirinteen tilan keittiö... pöydällä naisen ruumis... harmaat harjahiottua alumiinia olevat modernit suurkeittiö jääkaapit, samoja valkokannenellisa koteloita siisteissä suorissa riveissä hyllystä toiseen...

Titta:
Unen puutteesta takkuinen Louhela nuokkuu turtana kotona tietokoneen vieressä, välillä pää on jo nuokahtamassa vasten pöytää, mutta joka kerta hän säpsähtää hätkähtäen hereille, kun stroboskooppimaisesti mieleen välähtävät kuvat tuovat verkkokalvoille jotakin illan tapahtumista, epämääräisen massan täyttämässä hiljalleen sinistä kuudenkymmenen litran muovitynnyriä, muodottoman möykyn irroittamista pressusta. Titta selaa uupuneena tauti- ja oiretitokantaa.. näytön nuolta tasaisesti kliksutteleva sormi pysähtyy kesken painalluksen erään kuvan kohdalla. oivallus.. kylmät väreet.. Syfilis...

Antero:
Ylikojo kulkee hämärässä metsässä, mies etenee nopeasti mutta arkipäiväisen oloisesti, samalla tiedostaen, että tulosuunnassa on jotakin mitä mieli haluaa välttää, onko metsä Kajaanin korpia vai Tattarisuon lepikkoja, Antero ei ole enää ihan varma. Joukko resuisia laitapuolen kulkijoita istuu ringissä kaatuneilla puunrungoilla, pienen nuotion ympärillä. Antero sujahtaa puunrungolle ja liitty rinkiin, viinan huuruja, likaista humalaista remuamista, valoa, lämpöä, metsään verrattuna kotoista. Antero vilkaisee vaivihkaa tulosuuntaansa.. ei mitään. Hän kohottaa saamaansa pulloa huulilleen ja kääntyy takaisin sakkinsa puoleen. Nuotio on hiipunut, meteli on vaiennut, ringin hahmot näkyvät vain mustina hiljaisina silhuetteina hämärissä varjoissa. kaikki kääntyneinä Anteron puoleen.
Antero herää ja tuijottaa halvan hotellin valkoiseksi maalattua kattoa, Yöpöydällä lojuu kulunut nahkakantinen muistikirja, jostakin aavistus suitsukkeen imelyyttä, katkeraa nikotiina ja seisovan suoveden löyhkää.

Essi:
Kolmen Tunnin yöunien jälkeen Essi on jotenkin koomannut läpi työpäivän konttorilla. Ei enää mitään mielikuvaa siitä mitä hän teki, väsymys sotkee myös autuaasti edellisten päivien tapahtumia, vaikka inhottava ahdistus pyörii jossakin tietoisuuden reunoilla. Töiden jälkeen Malmin prismasta ruokaostokset ja kohti kotia. Viielä syysilta pimenee hänen ympärillään, alkukuun vielä lämpimät päivät ovat selvästi takana. Alaovella säätö täysien kauppakassien ja avainten kanssa. viistosti vastapäätä olevan poikkikadun suulla seisoo hiljaa puoliksi varjoissa hahmo. varmaan jokin nisti, päässä hassusti vinosti punainen pipo ja ryppyiset yhteensopimattomat vaatteet jotka on haalittu päälle, niinkuin pukija ei olisi oikein tiennyt mitä niillä kuuluisi tehdä. Essi kaivaa avaintaan nopeammin, väsymyksen läpi alkaa tuntua hyytävä tunne, jokin seisojan vartalon asennossa tai mittasuhteissa on väärin. Nopeasti ulkoa pimeästä valoisaan rappuun, portaat puolijuoksua, kauppakassin muovi alkaa repeytyä.. selän takana kiinni naksahtava tuttu arkinen asunnon ovi.






CategoryPelit
There are no comments on this page.
Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki