Revision [542]
This is an old revision of VihreaKuula07 made by Heikki on 2019-08-19 19:46:17.
Vihreä kuula 07: Operaatio Hiekkalaatikko
<-- Vihreä Kuula 06
Torstai 9.8. 2018:
Antero, Titta ovat saaneet keskiviikkona puhelun järjestöltä valmiuspuhelun, heidät Kutsutaan seuraavaksi päiväksi motelliin Porintien varteen, mukaan passi ja rokotekortti. Purkua odottavassa ,motellissa Kähkönen ilmoittaa, että molempien tuntema Timo Ellilä on kadonnut Afganistanissa, keskeltä amerikkalaisten sotilastukikohtaa. Koska Anterolla ja Titalla on kv-toimintakokemusta ja he tuntevat Ellilän, he lähtevät kahdestaan tutkimaan asiaa. Heille luvataan paikallinen tukiryhmä, ja heitä ohjataan matkaan ISAF:n täydennyslennolla. Tarvikkeet ja paperityö hoidetaan.
Ellillä on tekee tutkimuksia omaan lukuunsa ja yleensä YK:n sotilastarkkailijan peitteellä, näin on ollut Afganistanissakin, Ryhmän peite on maamiehensä sijaintia selvittävä YK:n "tutkintaryhmä", koska Ellilä katosi Yhdysvaltain sotilastukikohdasta on Amerikkalaisella tukiryhmälläkin luonteva "virallinen" syy olla mukana.
Samaan aikaan Kabulissa, Afganistanissa CIA:n kieli ja kulttuurikonsultti Murray, erikoisjoukkojen majuri Jordan sekä armeijan tietotekniikkaylikersantti Stafford saavat CIA:n tiedustelu-upseeri Roblesilta komennuksen avustaa Suomesta tulevia liittolaisorganisaation agentteja paikantamaan sotilastukikohta FOB Turnerissa kadonneen Timo Ellilän. Ellilä on jonkinlainen elävä kenttätyön legenda, joten hänen katoamisensa kiinnostaa Delta Greeniä. Stafford kantaa huolta siitä, että tähän saattaa liittyä jotakin epätavallista.
Koneessa suomalaiset näkevät tuttuja kasvoja. Välilasku Kööpenhaminassa, tanskalaisia nousee koneeseen. Istambulissa vaihdetaan konetta. Viimeisellä lennon osuudella tulee tiedotus, että Taliban on Afganistanissa aloittanut Ghazanin maakunnassa suuren offensiivin, jonka johdosta koko maassa on nostettu valmiustilaa. Sama tieto tavoittaa myös amerikkalaiset, Jordan varmistaa puhelimitse kompaninjansa kakkos-komentajalta että tällä on tilanne hanskassa, Amerikkalaiset arvioivat että aamuruuhkasta on todennäköisesti tulossa normaaliakin massiivisempi valmiustilan mukanaan tuoman ylimääräisten tarkastuspisteiden johdosta ja siirtyvät lentokentän viereiseen hotelliin yön aikana.
Perjantai 10.8. 2018:
Suomalaisten lento laskeutuu pian seitsemän jälkeen. Päivästä on tulossa hyvin kuuma. Kentällä on säpinää, tavaraa puretaan ja lastataan, rahtiterminaalien puolella rullaa isoja kuljetuskoneita, kaksi Yhdysvaltain ilmavoimien hävittäjäpommittajaa nousee taivaalle repivän jylinän säestyksellä, Jordan ottaa suomalaiset vastaan ruuhkaisessa terminaalissa, näiden saatua varusteensa luutnantti Möttöseltä. Esittelyjen jälkeen siirrytään Jordanille luvattuun ilmakuljetukseen, Osprey-koneeseen, jolla on 45 minuutin lento etelään, FOB Turneriin melko lähelle Pakistanin rajaa. Stafford pitää amerikkalaisittain keskustelua yllä, suomalaiset ovat suomalaisesti hiljaa.
Ospreyn lentokorkeus laskee. Tilanneraportin mukaan täällä on rauhallista, mutta kapteeni tekee silti taktisen laskeutumisen. Suomalaisilla on varustesäätöä, pysähdys on hitaampi kuin ehkä toivottaisiin.
Linnoituksen laskeutumiskentältä edetään pölypilven läpi sisemmän vallituksen sisään. Kapteeni Byers ottaa ryhmän vastaan. Tukikohta näyttää olevan vähitellen tyhjenemässä, vahvuus on ollut aikoinaan tuhat, kenties vähän ylikin, nyt tukikohtaa miehittää vajaat kaksisataa henkeä. Ryhmä ottaa brieffin aamiaisella kanttiinissa. Tavataan kapteenin esikunta – ylil. Castro ja lt. Jacobsen. Kaikki kolme ovat vähän kireitä.
Murray pyytää faktat tapahtuneesta. Byers kertoo, että 8.8. aamun vahvuuslaskennassa tarkkailija Timo Ellilä todettiin puuttuvaksi. Ei löytynyt tukikohdan alueelta, maastotarkkailussa yhteys lennokkiin katosi 20 minuutin jälkeen (alueella on ollut sähkömagneettisia häiriöitä). Kameratiedustelussa ei näkynyt jälkeä Ellilästä. Koirapartio on luvattu täksi päiväksi, ei ole vielä saapunut. Kameratallenteista 23:58 Ellilä näkyi kamerassa konttinsa ulkopuolella, kävelemässä poispäin kontista – sitten kamerassa on häiriötä. Liikkeellä on kaksi etsintäpartiota – ANA ja Yhdysvaltain armeija. Läheisessä kylässä ei ole näkynyt.
Alueen Taleban on ollut varsin rauhallinen; lähinnä miinoja on havaittu. Taleban teki toukokuun lopussa hyökkäyksen, jossa havaittiin vihollisen käyttävän tarkkailulennokkia, joka saatiin pudotettua. Kranaattikeskityksessä vastattiin tuleen ja saatiin tuhottua vihollisen kranaatinheitinryhmä.
Ellilän kontti on koskematon. Hänellä itsellään olisi henkilökohtainen varustus ja reppu. Ellilän toimet täällä olivat aika yksityisiä; hän käytti joskus kuljettajaa ja kävi paikallisessa kylässä, muttei muuten tarvinnut tukikohdan palveluita. Stafford kysyy sähkömagneettisen häiriön laajuudesta – tästä saa kuulemma lisätietoa viestiliikennekersantti Zuckerilta. Nimi on tuttu: Stafford on palvellut samassa yksikössä.
Yön aikana miehitys muureilla oli “täysin normaali”, mikä tarkoittanee aukkoisaa. Päivystyslistat pyydetään. Zucker ilmestyy paikalle, ja ilme kertoo selvästi, ettei hän ole innostunut Staffordin näkemisestä. Stafford lähtee jututtamaan häntä sähkömagneettisista asioista, Jordan ja Yli-Kojo lähtevät tutkimaan Ellilän konttia. Murray ja Louhela jäävät haastattelemaan yöllä päivystäneitä sotilaita.
Ellilän kontti on kliininen, spartalainen ja tuoksuu puhdistusaineelta. Punkassa ei ole nukuttu, metallisessa roska-astiassa on osin palanut muistikirja. Haastattelussa on kuljettaja, Bryant, sekä medikki Booker. Näitä puhutetaan erikseen toisistaan. Bryantia yritetään saada puhumaan, selvästi haluaisi sanoa jotain mutta ei kehtaa.
Zucker on Staffordille vähän käärmeissään, mutta Stafford väittää – ei täysin totuudenmukaisesti – olevansa tällä hetkellä hirveän pallinmurskaajamajuri Jordanin gofer ja elämänsä olevan aika skeidaa. Tämä hieman lepyttää Zuckeria. Tämän jälkeen kaksikko käy läpi radioliikenteen häiriöitä, ajallisesti ja paikallisesti. Erään partion viestiyhteyden takaa kuuluu jotain muuta ääntä, joka jyrää vakioraportin. Se kuulostaa voimistuvalta laululta, ja on pirun creepyä. Ohut vitsailu “hajjien euroviisutreeneistä” ei kauheasti auta asiaa. Zucker ja Stafford alkavat käydä läpi häirintäaineistoa meteorologisen ja avaruussääaineiston rinnalla.
Kontissa Yli-Kojo murtaa arkun lukon. Sisältä löytyy läppäri josta on ammuttu läpi, suuvedeksi naamioitua vodkaa, ylioppilaskuva nuoresta miehestä, ehkä Ellilän poika? Lattiasta tulee voimakas puhdistusaineen tuoksu. Yli-Kojo tarkistaa listan ja lattian väliä, ja on näkevinään tahroja listassa.
Louhela juttelee Bookerin kanssa, ja saa selville, että Ellilä oli tämän mielestä varsin jees mutta hyvin salaileva. Booker sanoo Ellilän olleen kiinnostunut paikasta nimeltä Kali-Khati. Murraylle tämä nimi on tuttu; se on parissa paikassa Afganistania kummituslegenda jolla pelotellaan lapsia. Nimi tarkoittaa suunnilleen Varjojen laaksoa. (Tähän liittyy vanha brittiupseeri, eversti Arthur Blythe-Merriweather, joka oli palvellut täällä joskus 1800-luvulla ennenkuin päätti päivänsä mielisairaalassa.) Booker kertoo myös Ellilän joskus jakaneen vodkaa kavereilleen täällä, ja viinapäissään olleen melankolinen ja jotain kaipaava. “Jumalia on paljon, joka puolella”, hän kertoo Ellilän sanoneen, ja tämän haluavan todistaa niiden läsnäolon. Kuitenkin olisi ollut pähkähullua kenenkään lähteä yksin maastoon seikkailemaan. Booker on hyvin huolissaan siitä, että joku kuulee viinankäytöstä.
Jordan ja Yli-Kojo juttelevat katoamisyön vartiomiehistön sekä tulkin kanssa. Kuusi haastateltavaa plus tulkki otetaan haastateltavaksi. Jordan haastattelee heitä tiukan sävyisesti, ja vertaa tarinoita päivystyslistaan. Tulkki tulkkaa afganistanilaisten vastaukset. Jordan ilmoittaa, että joku on poistunut ja tämän pitäisi olla mahdotonta. Paikkaa lähdetään kiertämään ja etsimään mahdollista poistumiskohtaa, ellei joku osaa kertoa jotain selitystä. Eräs miehistä sanoo, että hän itse yrittäisi poistua kaatopaikan kautta. Jordan toteaa ajatuksen olleen tervetullut, ja sanoo kuulevansa mielellään lisää. Hänelle ehdotetaan myös vanhaa viemäriventtiiliä. Kun lisää ehdotuksia ei tule, ehdotuksia tekemättömiä pelotetaan ulkopuolen tarkistamisella. Puolentoista minuutin sähköhäiriön aikana pääsee ainakin viemäriventtiilille asti. Jordan päästää sotilaat pois, ja pyytää huoltoa tarkistamaan viemärin. Yli-Kojo menee paikalle myös.
Huoltokersantti Moore näyttää Yli-Kojolle viemäriluukun. Tämä on vanha ja nykyään käytöstä poistettu tunneli muurin alitse. Luukku on lukitsematon – ei pitäisi olla. Vanha viemäri tuoksuu, muttei ylettömän pahasti. Yli-Kojo löytää viemäristä selviä kulkemisen jälkiä: suomalainen maihinnoususaapas on kulkenut täällä. Tukikohdan sotilaat alkavat tukkia viemäriputkea.
Lounastapaaminen upseerikanttiinassa: Jordan, Murray, Louhela, Yli-Kojo, Stafford. Todetaan, että kaikki paikallaolijat ovat vihreitä, “osaavat tarvittaessa ratkaista ongelmaa vähän laatikon ulkopuolella”. Sähkömagneettinen häiriö juuri samalla hetkellä kun Ellilä hyppää viemäriin on tuskin sattumaa.
Koirapartio on tulossa jo tänään. Valtaosa on lähtemässä sen mukaan. Stafford katsoo kannettavan kuoren alle. Sen kiintolevystä ei ole luoti mennyt läpi; saattaa olla avattavissa jos kryptauksesta pääsee läpi. Stafford aikoo jäädä tukikohtaan avaamaan levyä. Hän myös mainitsee, että radioihin täällä ei voi luottaa eikä voi tietää tuleeko sieltä asiallista viestintää vaiko hajjien euroviisutreeniä. Jordan pyytää tarkennusta tähän, joten Stafford soittaa aiemmin kuulemansa creepyn radiopätkän. Sen luonnottomuus menee ihon alle erityisesti Yli-Kojolle ja Jordanille. Stafford ottaa valmiuden nauhoittaa (analogisilla laitteilla) radioviestintää kanavilta saatuaan ok:n Murraylta.
Muu ryhmä lähtee lounaan jälkeen koirapartion kanssa viemärin kautta seuraamaan Ellilän jälkeä. Antero poimii pari fosforikranaattia mukaan. Taustatueksi jää odottamaan autopartio, johon tarvittaessa otetaan yhteys värillisellä savulla.
<-- Vihreä Kuula 06
CategoryPelit
